Chelyabinsk

Yölennot tuntuvat täällä olevan kohtalaisen suosittuja tai sitten niitä lentoja vaan on niin paljon, että yönkin tunnit on käytettävä tehokkaasti hyväksi. Lähdimme Moskovasta Tseljabinskiin kello 23.00 eli aikaan, jolloin lentokenttä todellakin kuhisi ihmisiä. Lähtevien lentojen taulu oli täynnä läpi yön tuntien ainakin aamuneljään. Eipä niille tauluille olisi lentoja enempää kuin viideksi tunniksi eteenpäin mahtunutkaan. Sisäisten lentojen kenttä on kyllä kokenut täydellisen muodonmuutoksen sitten viime vierailuni (-96). Nyt näytti melkosen uudelta ja kaupungin kansainvälistä kenttää huomattavasti siistimpi.

Päivän treenit, kamojen pakkaus ja paikasta toiseen juokseminen oli onneks väsyttäny sen verran, et unta ei edes siinä jännitystilassa paljon tarttenu houkutella kun Tupoleviin pääsi lopulta istumaan. Koija siinä jossain vaiheessa nousua oli epäillyt ollaanko vielä nousuasennossa ja Karon ikkunapaikasta siipien kohalla en todellakaan ollut kateellinen. Jos laskutumisen aikaan ei olisi ollut hereillä niin siihen tärinään olisi kyllä viimeistään herännyt. No, perille päästiin, ei nyt niin ajoissa, mutta kuitenkin. Tseljabinskin kenttä on pieni ja hyvin venäläinen. Samoin oli meidän bussi... Aikaero Moskovasta on kaks tuntia, joten paikallista aikaa päästiin lopulta nukkuun siinä puol kuus aaamulla ja seuraavan päivän peli yhdeltä. Pidempäänkin olisi uni aamulla maittanut.

Ottelu pelattiin mielenkiintosessa paikassa, pikaluisteluhallin keskikaukalossa. Eurooppalaisia luistelijoita ei ainakaan asuista päätelleen näkynyt, mutta RUS trikoiden lisäksi oli ainakin Kazakstanin ja Valko-Venäjän edustusasuja. Tuomarityöskentely oli hyvin mielenkiintosta. Päätuomari käytti perin kansainvälistä elekieltä jo alkuverrassa kun hän Noralle halusi ilmoittaa, että turha sitten yrittää mitään. Herra tosiaan sitten myös toimi eleidensä mukaan ja kyllähän niitä jäähyjä aika mielenkiintosesti tuli. Vastustaja ei esittänyt kovin häikäsevää peliä, ja ottelu päättykin meidän 8-0 voittoon. Toisen päivän pelissä Karo loisti neljällä maalillaan, lopputulos meille 10-1.

Rakennekynsilla pelaaminen voi joskus olla kivuliasta..

(Kuvassa kenttamme viides jasen Julia)