torstai 20. syyskuuta 2007

Terveeksitoteemista ja pelejä.



Näin reissussa sitä oppii entistä enemmän arvostamaan Suomen terveydenhuoltoa. Kaikille tänne pelaamaan tuleville ulkomaisille tehdään terveystarkastus, mikä sinänsä on ihan normaalia. Maanantaina se sitten oli meillä ohjelmassa. Melkoinen kokemus, josta voisi kirjoittaa paljonkin. Mutta sanottakoon vain, että me kolme muuta olimme hyvin onnellisia Koijan tietotaidosta. Ilman hänenlaistaan sairaalassa normaalioloissa työskentelevää ammattilaista olisi voinut olla onneton olo. Laitetaan kädet tiukasti ristiin, ettei tarvitse kiirellä ikinä kyseisen alan paikkoihin mennä.

Tällä viikolla ollaan pelattu pariin kertaan myös paikallisia poikajoukkueita vastaan. Eka pelin halli oli eri osassa kaupunkia, enkä tiedä matkan tarkkaa pituutta, mutta bussilla sitä ajettiin puolisentoista tuntia. Eli kyllä tän kokosessa kaupungissa aikaa matkustamiseen kuluu, varsinkin kun se ruuhka tosiaan on Manskun neljän ruuhka x aika monta. Etukäteen vähän jännitettiin, millanen ajoneuvo tulee olemaan, mutta osoittautui hyvin kelvolliseksi. Tällä kertaa oli sellanen tarrojen perusteella Saksassa aiemmin liikkeennöinyt auto, jota ei se sentään ihan loppuun asti ollu kulutettu. Mitä nyt reunimmainen takapenkki mun alla tuntu olevan ihan kunnolla irti alustastaan.
Perillä odotti siisti halli, jossa jopa saniteettitilat oli hienossa kunnossa. Kaukalo oli semmonen lentokenttä, ettei monesti aikasemmin niin isolla kentällä ole tullut pelattua, mutta jää oli erinomainen. Ei mitään jäänajoja välillä vaan suoraan 2*40minuuttia ja vastustajajoukkueen kakkoskoutsi tuomarina. Homma tuntuu olevan yleisempääkin niin, sillä tän päivän pelissä meidän leiriajan kotihallissa Spartakia vastaan tuomarina toimi meidän kakkonen. Molemmat pelit todella yllätti siisteydellään ja sillä, ettei hermostumisia ollut yhtäkään puolin eikä toisin. Ensimmäinen hävittiin 3-2, toinen vähä enemmän. On noi venäläiset junnut kyllä ihailtavan taitavia, vaikkakaan puolustaminen ei hirveästi ketään kiinnosta.

Viikonlopun turistikierroksella oltiin ilmeisesti niin kiinnostuneita, että tulevalle sunnuntaille on luvassa uusinta ja tällä kertaa itsensä seuran presidentin henkilökohtaisella opastuksella.








Treenisali

Ylakatsomon paikat...

Huomaa naisten kenkamuoti

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Emma!!
Nää kuvat elävöittää kivasti sun hyviä juttujasi!!
Kertomuksia todellisesta urheiluseikkailusta on ilo lukea!!
Jaksamista blogin pitämiseen!
Terkkuja ihan kaikille!! Ja tietysti Zemiä!!!!! :))

Anonyymi kirjoitti...

Suomen katsomovalmentajien tervehdys!
Ihan tässä ihmistä pelottamaan alkoi jos kaikkiin halleihin on parhaille paikoille tikapuut...
Meitä on matkassa pari vähän heikommilla säärillä varustettua. Mietin vaan kenelle se kuuluisa arpa isketään käteen; tossa on pidä SÄ tikkaita!
Sitä myös mietimme onko vihreä koppi 5-ketjun pukkari vai pyörillä kulkeva bajamaja! Kätevää sekin. Ei tartte tyhjentää siirtää vaan paikasta toiseen!
Katsomovalmentajat seuraavat silmät tarkkoina tätä blogia. Voin vannoa, että kisamatkajärjestelyt ovat jo käynnissä!!
Terveisiä kaikille ja iloisia/voitokkaita pelihetkiä ammattilaisille!!!