Pervui den

Perillä. Joo, ihan hyvä yö.. paremminkin on nukuttu. Pari puolen tunnin pätkää siinä taisi ihan oikeetakin unta tulla. Paitsi tietysti Karolla, joka nyt nukkuu missä vaan ja sikeesti. Toi kyky on muuten lahja, joka ois oikeesti aika hienoa omata. Meillä muilla 50cm leveä sänky (tai siis puolilla sohva, kun ei kamojen määrän takia saanu sänkyjä auki), jättikokonen tyyny, vetonen ikkuna ja kaikkea muuta kuin tasainen kiskojen tärinä häiritsikin sitten enemmän.

Asemalla sen sijaan odotti iloinen yllätys, kun vastaan oli sittenkin tultu. Siellä odotettiin jopa heti oikean vaunun takana oikein kantoporukalla. Kamat autoihin ja hotellin kautta hallille. Kopissa ei hirveän montaa vapaata paikkaa ollu, mutta jos ei sopu sijaa anna, niin väkisin änkeminen viimeistään. Treenataan Lokomotivin stadionin yhteydessä, ja paikka on ihan toimiva. Venäläinen, mutta tarkoitukseen sopiva. Parin tunnin jäätreenit ton junamatkan jälkeen ei ihan herkkua ollut, kun päätä jomotti ja olo oli ku pahimmassa krapulassa, mutta selvittiin. Jengin kanssa lounaalle, rättisulkeiset toimistolla ja seikkaileen paikalliseen ruokakauppaan.

Toimiston ulkopuolella.. ja hotellista

Ekoja huomioita... Ei mitään bussikaistalla ajoa vaan täällä vastaantulijoiden kaista ja punaset valot on yhtäkuin se mahollisuus päästä jonon ohi. Taidan laittaa turvavyön aina ja ihan vaikka väkisin...